Tulevaisuuden Tähdet opiskelijafoorumi

Tapahtuma järjestettiin 18.2.2016, Lahden Sibeliustalossa. Tapahtumaan osallistui n. 200 korkeakoulu opiskelijaa eripuolilta eteläistä Suomea. Tapahtuman tarkoituksena oli keskustella pyöreänpöydän ääressä opiskelijoiden, yrityspäättäjien, alan asiantuntijoiden ja innoittajien kanssa Suomen tulevaisuudesta, siitä miltä Suomi näyttää 50 vuoden päästä.

Juontajina tapahtumassa toimivat Aller Median toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä sekä juontaja ja toimittaja Tuomas Enbuske. Tapahtuma alue oli jaettu kahteen osaan, jossa kummallakin puolella käytiin läpi yhtä haastetta. Aikaa haasteeseen oli aina yksi tunti, jonka aikana piti saada aikaan 5 erilaista ideaa. 

 Tapahtumassa käytiin läpi neljä erilaista haastetta:

1. Stora Enso: Kivijalan paluu – millaista on tulevaisuuden ostokäyttäytyminen
2. Aalto-yliopisto: Tuotantolähtöisyydestä asiakaskeskeisyyteen – pystyykö suomalainen muotoilu vastaamaan haasteeseen
3. M-BRAIN: 21 miljardia tiedonmurua päivässä – kuka tekee bisnestä, murtaako digitalisaatio omistamisen rajat?
4. Sitra: Kisamakkaroista hyönteispihveihin - mitä kiertotalous tarkoittaa tapahtumaliiketoiminnalle

Itse osallistuin Aalto-yliopiston sekä M-BRAIN:in tuomiin haasteisiin. Ensimmäisenä oli vuorossa Aalto-yliopiston haaste: tuotantolähtöisyydestä asiakaskeskeisyyteen. Keskustelijoina tässä pöydässä olivat: Simo Säde, Jari Piikkainen, Daniel Palatz, Suponin Kim, Anni Laurila ja Ilona Törmikoski. Haasteessa kirjurina toimi Rita Nurminen. 

Keskustelu lähti liikkeelle Törmikosken pohjustuksella aiheeseen. Hän kertoi suomalaisesta tunnetusta ja pitkästä muotoilun historiasta, joka on tällä hetkellä murroksessa. Hänen mielestä tuote- ja palvelukehitys on muuttunut siiloista ja tiimeistä enemmän yhteisöjen ja niiden alustojen tehtäväksi. Tällä hetkellä kaikki mahdollinen palvelullisetaan, joten tuote on jäämässä taka-alalle. Törmikoski heitti kysymyksen ilmoille: Ratkaisemmeko me tällä hetkellä oikeita haasteita?

Kuinka muotoilun avulla voitaisiin parantaa kuluttajien elämää? oli yksi näkökulma tähän aiheeseen. Muita näkökulmia, joiden avulla lähdettiin selvittämään haastetta, olivat: kaupungistuminen, kestäväkehitys, väestön vanheneminen, digitalisaatio, maahanmuuttajat ja taloudellinen niukkuus. Niukkuus teemasta nousi heti ideoita sekä pöydästä, että yleisön joukosta. Esimerkkinä pakko on hyvä motivaattori, esimerkkinä sodan jälkeen Suomessa keksittiin ratkaisuja ongelmiin, kun oli pakko. Heitettiin myös opiskelijoille tuttu toimintatapa, tehdään ne tehtävät viimeisenä iltana, kun on pakko. 

Muovi ja teräs ovat häviämässä ja tilalle on tulossa ja tullutkin jo bitit. Heitettiin ilmoille myös, miksi suunnitella suomalaisille, kun Aasiassa olisi paljon isommat markkinat, koska siellä asuu suurin osa maailman väestöstä. Muutenkin pitäisi laajentaa asiakaskuntaa poispäin Suomesta, koska Suomessa ei vain yksinkertaisesti ole tarpeeksi ostovoimaa, sekä ajatusmaailma muuttuisi, kyettäisiin katsomaan laatikon ulkopuolelle ja saatettaisiin hakea ratkaisuja ongelmiin muilta aloilta, miltä ensisijaisesti haettaisiin ratkaisuja. 

Kiertotalous nousi myös esille, ja siihen kuinka hyvin suomalaiset osaavat kierrättää muovipulloja, miksei sitä voitaisiin jatkaa muihinkin muovituotteisiin, seuraavana heitettiin ilmoille termi, JUGAD à tavaroilla on monta käyttötarkoitusta, esimerkiksi hammastahnaa voisi käyttää johonkin muuhunkin kuin hampaiden pesuun. Miksi emme valmistaisi jogurtti purkkeja selluloosasta tehdystä aineesta, joka vastaa lähes kokonaan muovia, tämä olisi ympäristöystävällisempi ja innovatiivisempi vaihtoehto. 

YHTEISTYÖ nostettiin suureksi teemaksi, jota täytyisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän. Mikseivät esimerkiksi insinöörit ja muotoilijat tee yhteistyötä, miksei heillä ole esimerkiksi yhteisiä opintojaksoja ja harjoitteluita. Tällä hetkellä insinöörit ja muotoilijat täysin erillään toisistaan, eivät tiedä mitä toinen tekee. Tästä seuraava pointti olikin, miksemme sekoittaisi pakkaa työpaikoilla, esim. insinöörit tekisivät muotoilijan töitä ja päinvastoin, tämäkin toisi vaihtelua ja saattaisi syntyä uusia ajatuksia ideoita. 

Keskustelun aikana syntyi runsaasti ideoita, joista äänestimme 6 parasta ideaa, joita voitaisiin lähteä viemään eteenpäin:

1.       Uudet avoimet muotoilunalustat, mm. virtuaalimaailman hyödyntäminen pelillistetään  yhteissuunnittelu

2.       Luontolähtöiset ratkaisut. Suomen niukkojen resurssien hyödyntäminen muotoilussa – biomuovit korvaamaan kestämättömiä raaka-aineita.

3.       Muotoiluvarhaiskasvatus kaikkialle Suomeen. Etäoppimisen mahdollisuus.

4.       Käyttäjäkeskeinen innovointi

5.       Tuotekehityksestä palvelukehitykseen

6.       Muotoilun ja teknisen osaamisen yhdistäminen, työtehtävien kierrätys.

Lisätietoa tapahtumasta täältä

Kirjoittelen myöhemmin toisesta haasteesta.

- Laura