Tapahtuman iltapäivän haaste oli Mitä
digitalisaatio on ja millaista liiketoimintaa digitalisaatio mahdollistaa?
Haasteen antoi M-Brain. Keskustelijat tässä haasteessa olivat Pauli
Aalto-Setälä, Kimmo Valtonen, Linda Liukas, Väinö Kaalikoski, Eemil Sulva,
Maria Jaatinen sekä Paula Mäntymäki ja kirjurina toimi Topi Hottola.
Digitalisaation avulla syntyy uusia
datoja esim. BigData ja jokin uudenlainen data. Keskustelussa tuotiin esille
tekoäly ja se, viekö tekoäly työpaikkoja. Tokihan se vie työpaikkoja, mutta se
voi olla myös mahdollisuus luoda ihan uusia työpaikkoja ja tehtävänimikkeitä. Robotiikka
ja tekoäly vapauttavat ihmiset aivotyöhön eli ajatteluun. Tekoäly yhdistettiin
joukkoistamiseen, jolloin saataisiin joukkoistettu tekoäly, mistä voisi olla
paljon hyötyä.
Suurimmaksi aiheeksi nousi
robotiikka, mielestäni tässä mentiin liian pitkälle ja vietiin keskustelua pois
pääteemasta. Robotiikasta tuli kommentteja: mitä jos robotit ottavat vallan ja
valtaa maailma jne. Mutta robotit tekevät vain sen, mitä niiden käsketään ja
opetetaan tekemään. Pelätään myös, että robotiikka vie työpaikkoja. Mikä on
osittain totta ja jo vienytkin monia työpaikkoja esim. teollisuuden puolelta.
Mielestäni roboteille voisi antaa ns. huonoimmat duunit, joille ei tunnu aina
löytyvän muuten työntekijöitä. Mietin voisiko tämä olla mahdollisuus ihmisille,
jos robotit tekevät likaiset työt, niin mihin kaikkeen meillä ihmisillä
jäisikään/jääkään aikaa robottien ansiosta.
Digitaalinen mainonta pystytään
nykyään viemään hyvin pitkälle, mutta kone ei voi viedä ideaa pidemmälle eikä
luoda fiilistä ja tunnetta, minkä ihminen voi tehdä. Tähän aiheeseen heräsi
kysymys: pystytäänkö tekoälyssä poistamaan ihmisen virheellisyys? Esimerkiksi,
olisiko vähemmän riskialttiimpaa, jos robotti suorittaisi kirurgiset
toimenpiteet ihmisen sijaan? Tästä nousikin sitten inhimillisyys, mikä on
kuitenkin ihmisille edelleen hyvin tärkeä. Käytiin keskustelua myös siitä, kuinka
ihmiset sopeutuisivat robottien kanssa työskentelyyn. Tähän ratkaisuksi
kehiteltiin käytöskoulu ihmisille ja roboteille.
Ihmisten ärsyttämisellä saadaan
yleensä paljon aikaan, mikä on mielestäni erikoinen seikka. Syy siihen miksi silloin
saadaan paljon aikaan, on kun ihmiset vaan tykkäävät boikotoida ja kapinoida
vastaa kaikkea uutta. Tätähän on nyt nähty, kun eduskunnassa keskustellaan
yhteiskuntasopimuksesta ja SOTE uudistuksista, kansa on heti nousemassa
barrikadeille, jos heiltä olisi lähdössä etuuksia, palkkaa leikattaisiin tai
työpäivää pidennettäisiin. Tästähän voisi löytyä ratkaisu siihen, kuinka
ihmiset saataisiin mukautumaan maailmaan menoon nopeammin, eikä vain siksi että
on pakko.
Pelillistäminen nousi tässäkin
keskustelussa esille. Esimerkkejä mihin pelejä voisi hyödyntää: globaalien
kriisien ratkaiseminen, koulutus ja rekrytointiin (pystytään erottamaan jyvät
akanoista). Pelien avulla pystytään simuloimaan esimerkiksi oppimisympäristöjä,
leikkauksia, maailman ongelmia jne. Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä ideana
heitettiin ilmoille virtuaalikissa (ja virtuaalihanska jolla voisi silittää
kissaa). Vrtuaalikissa soveltuisi myös allergikoille.
Sitten piti valita taas ne viisi
parasta ideaa:
- Perehdytyspeli
- Uudet
palvelumuotoilun keinot
- Joukkoistettu
joukkoäly
- Pelillistäminen
- Käyttäytymiskoulu
ihmisille ja roboteille
- (bonuksena
virtuaalikissa)
Tapahtuman lopuksi tehtiin yhteenveto kaikista haasteista
ja siitä mihin lopputuloksiin missäkin päästiin. Järjestävä taho (Ladec) palkitsi kaikki pöydissä
mukana olleet opiskelijat kunniakirjalla. Päivän päätteeksi kaikille
osallistujille oli tarjolla kuohuvaa, sormiruokaa ja viihdettä.
Tämän kaltaisia tapahtumia saisi mielestäni olla paljon
enemmän, näistä oppii ja saa kuulla sen hetkisistä työelämän haasteista. Myös
ammattilaisille suunnatut tapahtumat voisivat osittain olla auki myös
opiskelijoille.
Tapahtuma oli
mielestäni kaikin puolin kiinnostava ja ilmapiiri tapahtumassa oli kannustava.
Olemmehan me opiskelijat näitä Tulevaisuuden tähtiä. ;)
- Laura
