Tulevaisuuden tähdet osa 2

Tapahtuman iltapäivän haaste oli Mitä digitalisaatio on ja millaista liiketoimintaa digitalisaatio mahdollistaa? Haasteen antoi M-Brain. Keskustelijat tässä haasteessa olivat Pauli Aalto-Setälä, Kimmo Valtonen, Linda Liukas, Väinö Kaalikoski, Eemil Sulva, Maria Jaatinen sekä Paula Mäntymäki ja kirjurina toimi Topi Hottola. 

Digitalisaation avulla syntyy uusia datoja esim. BigData ja jokin uudenlainen data. Keskustelussa tuotiin esille tekoäly ja se, viekö tekoäly työpaikkoja. Tokihan se vie työpaikkoja, mutta se voi olla myös mahdollisuus luoda ihan uusia työpaikkoja ja tehtävänimikkeitä. Robotiikka ja tekoäly vapauttavat ihmiset aivotyöhön eli ajatteluun. Tekoäly yhdistettiin joukkoistamiseen, jolloin saataisiin joukkoistettu tekoäly, mistä voisi olla paljon hyötyä. 

Suurimmaksi aiheeksi nousi robotiikka, mielestäni tässä mentiin liian pitkälle ja vietiin keskustelua pois pääteemasta. Robotiikasta tuli kommentteja: mitä jos robotit ottavat vallan ja valtaa maailma jne. Mutta robotit tekevät vain sen, mitä niiden käsketään ja opetetaan tekemään. Pelätään myös, että robotiikka vie työpaikkoja. Mikä on osittain totta ja jo vienytkin monia työpaikkoja esim. teollisuuden puolelta. Mielestäni roboteille voisi antaa ns. huonoimmat duunit, joille ei tunnu aina löytyvän muuten työntekijöitä. Mietin voisiko tämä olla mahdollisuus ihmisille, jos robotit tekevät likaiset työt, niin mihin kaikkeen meillä ihmisillä jäisikään/jääkään aikaa robottien ansiosta. 

Digitaalinen mainonta pystytään nykyään viemään hyvin pitkälle, mutta kone ei voi viedä ideaa pidemmälle eikä luoda fiilistä ja tunnetta, minkä ihminen voi tehdä. Tähän aiheeseen heräsi kysymys: pystytäänkö tekoälyssä poistamaan ihmisen virheellisyys? Esimerkiksi, olisiko vähemmän riskialttiimpaa, jos robotti suorittaisi kirurgiset toimenpiteet ihmisen sijaan? Tästä nousikin sitten inhimillisyys, mikä on kuitenkin ihmisille edelleen hyvin tärkeä. Käytiin keskustelua myös siitä, kuinka ihmiset sopeutuisivat robottien kanssa työskentelyyn. Tähän ratkaisuksi kehiteltiin käytöskoulu ihmisille ja roboteille. 

Ihmisten ärsyttämisellä saadaan yleensä paljon aikaan, mikä on mielestäni erikoinen seikka. Syy siihen miksi silloin saadaan paljon aikaan, on kun ihmiset vaan tykkäävät boikotoida ja kapinoida vastaa kaikkea uutta. Tätähän on nyt nähty, kun eduskunnassa keskustellaan yhteiskuntasopimuksesta ja SOTE uudistuksista, kansa on heti nousemassa barrikadeille, jos heiltä olisi lähdössä etuuksia, palkkaa leikattaisiin tai työpäivää pidennettäisiin. Tästähän voisi löytyä ratkaisu siihen, kuinka ihmiset saataisiin mukautumaan maailmaan menoon nopeammin, eikä vain siksi että on pakko. 

Pelillistäminen nousi tässäkin keskustelussa esille. Esimerkkejä mihin pelejä voisi hyödyntää: globaalien kriisien ratkaiseminen, koulutus ja rekrytointiin (pystytään erottamaan jyvät akanoista). Pelien avulla pystytään simuloimaan esimerkiksi oppimisympäristöjä, leikkauksia, maailman ongelmia jne. Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä ideana heitettiin ilmoille virtuaalikissa (ja virtuaalihanska jolla voisi silittää kissaa). Vrtuaalikissa soveltuisi myös allergikoille. 

Sitten piti valita taas ne viisi parasta ideaa:

1. Perehdytyspeli
2. Uudet palvelumuotoilun keinot
3. Joukkoistettu joukkoäly
4. Pelillistäminen
5. Käyttäytymiskoulu ihmisille ja roboteille
6. (bonuksena virtuaalikissa)

Tapahtuman lopuksi tehtiin yhteenveto kaikista haasteista ja siitä mihin lopputuloksiin missäkin päästiin. Järjestävä taho (Ladec) palkitsi kaikki pöydissä mukana olleet opiskelijat kunniakirjalla. Päivän päätteeksi kaikille osallistujille oli tarjolla kuohuvaa, sormiruokaa ja viihdettä.

Tämän kaltaisia tapahtumia saisi mielestäni olla paljon enemmän, näistä oppii ja saa kuulla sen hetkisistä työelämän haasteista. Myös ammattilaisille suunnatut tapahtumat voisivat osittain olla auki myös opiskelijoille.

Tapahtuma oli mielestäni kaikin puolin kiinnostava ja ilmapiiri tapahtumassa oli kannustava. Olemmehan me opiskelijat näitä Tulevaisuuden tähtiä. ;) 

- Laura